S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto hajoaa

• 1980-luvulla Neuvostoliiton talousongelmat pahenivat.
• Kansalaisten elintaso oli huonompi kuin länsimaissa.
• Maata yritettiin uudistaa vapauksia lisäämällä.
• Neuvostoliitto kuitenkin hajosi ja sen osat itsenäistyivät.
• Nykyisen Venäjän johtajat valitaan vaaleilla.
• Talous on kehittynyt, mutta esimerkiksi ihmisoikeusongelmia on esiintynyt.

Elämää pysähtyneisyyden kaudella

Brežnevin ajan lähestyessä loppuaan 1980-luvun alussa Neuvostoliitto oli sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Neuvostoliiton lukuisat ongelmat alkoivat kuitenkin ilmetä yhä selvempinä. Kilpavarustelu Yhdysvaltojen kanssa nieli valtavasti rahaa. Ihmisten elintaso oli alhaisempi kuin länsimaissa.

Neuvostoliitto kävi vain vähän ulkomaankauppaa lännen kanssa. Kansalaisten haluamat kulutustavarat piti tuottaa itse, eikä niitä riittänyt kaikille. Esimerkiksi autot olivat edullisia ja tavallisenkin työläisen ulottuvilla. Auton saadakseen joutui kuitenkin jonottamaan vuosikausia. Neuvostoliittolaiset ja itäeurooppalaiset autot olivat läntisiin verrattuna teknisesti huonoja. Ruokaostoksillakin piti jonottaa ja hyvin usein tavara loppui kaupoista. Halutuinta tavaraa riitti vain turisteille ja puolue-eliitille varatuissa kaupoissa, joissa kansalla ei ollut mahdollista asioida.

Länsimaita arvosteltiin virallisessa propagandassa eikä matkustuslupia ulkomaille myönnetty kuin etuoikeutetuille. Propagandassa oli kuitenkin aukkoja. Ihmiset saivat television ja radion välityksellä tietoja elämästä lännessä. Yhdysvallat lähetti Neuvostoliittoon radio-ohjelmia horjuttaakseen kilpailevaa järjestelmää. Lännen televisiokanavat näkyivät esimerkiksi Virossa ja Länsi-Berliinissä. Kielletty länsimaisuus kiehtoi neuvostokansalaisia. Esimerkiksi Neuvostoliittoon matkanneet suomalaisturistit saattoivat vaihtaa länsimaista elämänmuodon symboleja farkkuja ja purukumia yhteen venäläisen elämänmuodon symboleista, vodkaan.

Ongelmista ei julkisuudessa saanut puhua. Toisinajattelijoita ei vainottu yhtä ankarasti kuin Stalinin aikana, mutta heidät voitiin sulkea esimerkiksi mielisairaalaan tai vankilaan. Tunnetuin toisinajattelija oli ydinfyysikko Andrei Saharov, joka joutui vaikeuksiin arvosteltuaan julkisesti Neuvostoliiton hyökkäystä Afganistaniin vuonna 1979. Sota herätti arvostelua myös maailmalla. Saharov sai vuonna 1975 Nobelin rauhanpalkinnon.

Uudistaja Gorbatšov

Yhdysvaltain varapresidentti Bush, presidentti Ronald Reagan ja Gorbatšov New Yorkissa vuonna 1988. Gorbatšovin kaudella Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteet paranivat ja maat sopivat ydinaseiden vähentämisestä.

1980-luvun puolivälissä vanhan sukupolven johtajat uhkasivat kuolla sukupuuttoon. Brežneviä seuranneet kaksi valtionpäämiestä kuolivat pian virkaan astumisensa jälkeen. Talouden ongelmat eivät helpottaneet. Aika oli kypsä uudistuksille. Kommunistisen puolueen johtoon valittiin uuden sukupolven edustaja Mihail Gorbatšov.

Gorbatšovin kauden tunnus oli perestroika eli uudistuminen. Sensuuria lievennettiin ja maan taloutta vapautettiin valtion ohjauksesta. Uudistukset tulivat kuitenkin liian myöhään ja olivat riittämättömiä. Kommunistisen puolueen vanhoillinen siipi vastusti muutosta. Suuri osa kansasta olisi ollut valmis menemään paljon pidemmälle.

Talouden ongelmat syvenivät. Rahat eivät riittäneet supervallan menoihin, kuten aseisiin ja liittolaisten tukemiseen. Gorbatšovin uudistukset söivät hänen omaa suosiotaan. Vapaata lehdistöä ei voinut ohjailla, vaan se arvosteli voimakkaasti Gorbatšovia. Lehdistö paljastukset lisäsivät taloustilanteen aiheuttamaa tyytymättömyyttä. Kansa sai tietää esimerkiksi 1986 tapahtuneesta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta, jota neuvostojohto yritti ensin peitellä.

Neuvostoliitto hajoaa

Monista kansallisuuksista koostuneen Neuvostoliiton tasavallat alkoivat tavoitella laajempaa itsemääräämisoikeutta. Baltian maat ilmoittivat ensimmäisinä irtautuvansa Neuvostoliitosta. Vanhoillisten tiukan linjan kommunistien yritys kaapata valta ja syrjäyttää Gorbatšov vuonna 1991 oli viimeinen pisara. Muutkin Neuvostoliiton tasavallat ilmoittivat yksi toisensa jälkeen itsenäistyvänsä, ja pian Gorbatšov sai huomata olevansa presidentti ilman valtiota. Suurin tasavalta Venäjä otti monessa suhteessa Neuvostoliiton paikan suurvaltana.

Taloudessa Neuvostoliiton hajoaminen johti muutamiksi vuosiksi sekavaan tilaan. Valtionyrityksiä yksityistettiin ja myytiin hämärillä sopimuksilla. Nopeimmat, röyhkeimmät ja onnekkaimmat tekivät hetkessä valtavia omaisuuksia, ostamalla valtionyrityksiä räikeään alihintaan. Alettiin puhua Venäjää kulissien takana hallitsevista superrikkaista oligarkeista.

Suurelle osalle kansaa ensimmäiset kymmenen vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen eivät tuoneet tullessaan taloudellisesti parempia aikoja. Neuvostoliiton aikana elintaso oli ollut kohtalainen, vaikkakaan ei lännen tasoa. Neuvostoliiton romahtaminen merkitsi esimerkiksi ilmaisen terveydenhuollon loppumista, työttömyyden kasvua, tuloerojen nousua ja pienten, mutta säännöllisten eläkkeiden ostovoiman täydellistä romahdusta. Moni eläkeläinen joutui taas töihin ja erityisesti venäläisten miesten keskimääräinen elinikä laski vuosilla köyhtymisen ja alkoholismin vuoksi.

Nykyinen Venäjä

Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot 1. Armenia 2. Azerbaijan 3. Valko-Venäjä 4. Viro 5. Georgia 6. Kazakhstan 7. Kirgisia 8. Latvia 9. Liettua 10. Moldova 11. Venäjä 12. Tajikistan 13. Turkmenistan 14. Ukraina 15. Uzbekistan

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjästä tuli demokraattinen maa. Johtajat on määrä valita vapailla vaaleilla, ja puolueiden perustaminen on sallittua. Vuonna 1999 Venäjän johtoon nousi Vladimir Putin. Putinin kauden alku oli taloudellisesti Venäjän kannalta kohtuullisen menestyksekästä aikaa. Suurena öljyntuottajamaana Venäjä hyötyi väliaikaisesti öljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta.

Putinin kauden Venäjän ongelmia ovat olleet kansalais- ja ihmisoikeuksien rikkominen. Valtionjohto ja hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue kontrolloivat tiedotusvälineitä. Opposition näkemyksiä ei uutisoida, eikä tiedonvälitys esimerkiksi televisiossa ole puolueetonta. Putinia ja hallituksen politiikkaa arvostelleita lehtiä on lopetettu ja useita toimittajia on jopa murhattu. Kansalaisjärjestöjen ja kilpailevien puolueiden toimintaa on vaikeutettu. Erityisen räikeitä ihmisoikeusloukkauksia tapahtui vuonna 1994 alkaneessa Tšetšenian sodassa. Sodassa Venäjä esti Tšetšenian osatasavaltaa irtautumasta.

Vuonna 2014 Venäjä miehitti naapurimaalle Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja lähetti myöhemmin sotajoukkoja myös Itä-Ukrainaan, missä se tukee venäläismielisten kapinallisten taistelua Ukrainan hallitusta vastaan. Ukrainan konfliktista seuranneet länsimaiden Venäjää vastaan asettamat talouspakotteet sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat aiheuttaneet Venäjällä suuria taloudellisia ongelmia ja laskeneet ihmisten elintasoa. Putinin asema maan johdossa vaikuttaa edelleen vahvalta, mutta demokratian tila on heikentynyt entisestään.

Asiasanat

Tapahtumat

• Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991, Baltian maiden itsenäistyminen

Käsitteet

• Nobelin rauhanpalkinto, perestroika

Valtiot

• Neuvostoliitto, Afganistan, Ukraina, Viro, Venäjä

Paikat

• Länsi-Berliini, Länsi-Berliini, Itä-Ukraina

Henkilöt

• Andrei Saharov, Erich Honecker, Leonid Brežnev, Mihail Gorbatšov, Vladimir Putin, Josef Stalin, Ronald Reagan, George H. W. Bush

Aiheesta muualla

• Tapahtui 1985: Nuori puoluejohtaja Mihail Gorbatšov Yle Elävä arkisto. 07.05.2010.
• Juhana Säilynoja, Sirpa Jegorow: Perestroika uudisti ja hävitti Neuvostoliiton Yle Elävä arkisto. 04.06.2015.
• Paavo Rytsä: Lopullinen isku Neuvostoliitolle Yle Elävä arkisto. 08.09.2006.
• Sirpa Jegorow: Puttšista Putiniin – Venäjän tie kommunismista kuriin Yle Elävä arkisto. 10.02.2015.
• Charles A. Gimon: IRC: The Net in Realtime (Taustoitus sille miten IRC mahdollisti Neuvostoliiton uutispimennyksen kiertämisen)
  • Vuoden 1991 vallankaappausyrityksen IRC-logit
  • Vuoden 1993 opposition nujertaminen aseellisesti (kaikki)