S4 Suurten sotien aika/Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
- Valtion muutostarpeet ja kyllästyminen sotimiseen johtivat yhteiskunnalliseen levottomuuteen.'
- Keisarinvalta kukistui armeijan tuella helmikuun vallankumouksessa 1917.
- Bolševikit eli kommunistit kaappasivat lokakuun vallankumouksessa väliaikaiselta johdolta itselleen.
- Venäjä päätyi kommunistien ja muiden väliseen pitkään ja veriseen sisällissotaan..
- Sisällissota johti suureen nälänhätään.
Neuvostoliiton kansallishymni vuodesta 1922 vuoteen 1944: ”Internationaali” |
Kansallishymni vuodesta 1944 vuoteen 1991 |
Väliaikainen hallitus kaatuu
muokkaaVuosi 1917 oli Venäjällä tapahtumarikas. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset tekivät lopun tsaari Nikolai II:n horjuvasta valta-asemasta. Pietarissa puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta. Maaliskuussa 1917 Venäjällä otti vallan vaaleilla valitun Duuman puolueiden muodostama väliaikainen hallitus. Tapahtumaa on kutsuttu helmikuun vallankumoukseksi.
Väliaikainen hallitus ei kuitenkaan kyennyt ratkaisemaan Venäjän ongelmia. Erityisen kohtalokas oli väliaikaisen hallituksen päätös jatkaa mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Ongelmat, tyytymättömyys, nälänhätä, talousongelmat sekä maassa vallitseva poliittinen kaaos johtivat lokakuussa toiseen vallankumoukseen. Oikeastaan kyse oli Vladimir Leninin bolševikkipuolueen vallankaappauksesta. Bolševikit olivat kommunisteja, jotka halusivat ottaa kaiken omaisuuden valtion haltuun. Tätä he perustelivat sillä, että näin taattaisiin kaikille tasa-arvoiset ja hyvät oltavat.
Bolševikkien joukot miehittivät nopeasti sillat, rautatieasemat, postitoimistot ja lennättimet. Kaappaus eteni huomaamattomasti, eikä se kohdannut minkäänlaista vastarintaa. Tekijäjoukko oli melko pieni, muiden muassa joitain tuhansia varuskunnan sotilaita ja joitain satoja bolševikkeja, mutta väliaikainen hallitus oli käynyt niin heikoksi, että vastustus oli olematonta. Bolševikkien noustua valtaan he eivät enää luopuneet siitä.
Kommunistit voittavat sisällissodan
muokkaaVaikka lokakuun vallankaappaus sujuikin kohtalaisen helposti, eivät bolševikkien vastustajat luovuttaneet taistelutta. Erityisesti bolševikkien Saksan kanssa solmima rauhansopimus sai heidän vastustajansa nousemaan kapinaan.
Vuosina 1917–22 käydyssä Venäjän sisällissodassa bolševikkien muodostamaa puna-armeijaa vastaan taisteli hajanainen, useista eri ryhmittymistä ja kansallisuuksista koostunut valkoinen armeija. Valkoisten puolella soti muiden muassa tsaarin kannattajia, eräiden tsaaria kaatamassa olleiden venäläispuolueiden tukijoita ja monia muita ryhmiä. Lisäksi valkoinen armeija sai tukea Venäjän kanssa ensimmäisessä maailmansodassa taistelleilta Isolta-Britannialta ja Ranskalta sekä Yhdysvalloilta. Nämä toivoivat Venäjän liittyvän takaisin sotaan niiden rinnalle.
Molemmat sisällissodan osapuolet, mutta erityisesti Lev Trotskin johtama puna-armeija, kävivät sotaa armoa tuntematta. Vuonna 1922 käytiin taisteluita vielä kaukana maan itäosissa, mutta käytännössä bolševikit olivat voittaneet sodan jo edellisenä vuonna.
Neuvostoliitto syntyy
muokkaaVenäjän keisarikunta oli lopullisesti lakannut olemasta, ja sen tilalle oli syntynyt bolševikkien johtama Neuvosto-Venäjä. Hieman myöhemmin maan nimeksi vaihdettiin Neuvostoliitto. Neuvostoliittoon kuului suurin osa Venäjän keisarikuntaan kuuluneista alueista. Itsenäistymään pääsivät kuitenkin muun muassa Suomi, Baltian maat ja Puola.
Sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjä oli taloudellisesti raunioina. Sisällissodassa oli kuollut yhdeksän miljoonaa ihmistä kommunistien lähes verettömän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Viljasato oli menetetty kahtena viimeisenä sotavuonna, mistä oli seurannut miljoonia kuolonuhreja vaatinut nälänhätä. Lisäksi miljoona ihmistä pakeni ulkomaille sotaa, puutetta sekä bolševikkien tiukkaa hallintoa ja julmia tuomioita.
Elämää 1920-luvun Neuvostoliitossa
muokkaaNeuvosto-Venäjän johdossa oli sisällissodan jälkeen bolševikkijohtaja Lenin. Bolševikit olivat joutuneet käymään julman sisällissodan pysyäkseen vallassa. Ehkä juuri siitä syystä yksi heidän hallintonsa piirre oli poliittisiin vastustajiin kohdistettu väkivalta ja armoton terrori. Salainen poliisi jahtasi bolševikkien ”vastavallankumouksellisiksi” nimittämiä vastustajia, heitä laitettiin vankileireille ja teloitettiin.
Kohentaakseen sisällissodan raunioittamaa taloutta, hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä, vaikka bolševikit olivatkin ottaneet tehtaat valtion haltuun. Sisällissodan aikana maanviljelijöiltä oli otettu sadot valtiolle ja puna-armeijalle, mutta sodan jälkeen satojen takavarikointi korvattiin verolla. Talouskasvu pysyi kuitenkin heikkona, samoin ihmisten elintaso.
Leninin terveys oli sisällissodan jälkeen heikko. Hän kuoli vuonna 1924, mutta valta jäi bolševikkien hallitukselle. Kommunistien tavoite tasa-arvosta ja hyvästä elämästä kaikille ei ikinä toteutunut. Heidän johdollaan Neuvostoliitto ajautui hirmuhallintoon, minkä vuoksi kymmenet miljoonat venäläiset kuolivat seuraavien vuosikymmenten aikana. Vaikka he nousivat valtaan väkivaltaista ja epätasa-arvoista tsaarin hallintoa vastustaen, heidän omasta valtakaudestaan tuli tässä suhteessa paljon pahempi.
Kuvia
muokkaa-
Suomen tynkäeduskunta Heimolan talossa; eduskunnan ensimmäinen istunto sisällissodan jälkeen. Kuvassa mm. Rüdiger von der Goltz, P.E. Svinhufvud. Museovirasto: HK19180610:2
Asiasanat
muokkaa- Tapahtumat
- Venäjän vallankumous, Venäjän sisällissota
- Käsitteet
- Bolševikit, Venäjän valkoinen armeija, Puna-armeija
- Valtiot
- Ranska, Yhdysvallat, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto
- Henkilöt
- Nikolai II, Lev Trotski, Vladimir Lenin
Aiheesta muualla
muokkaa- Jukka Lindfors: Kerenski oli hetken Venäjän voimahahmo vallankumousten vuonna 1917 02.12.2016. Yle Elävä Arkisto.
- Reijo Perälä: Vihattu tsaari Nikolai II vieraili Helsingissä 1915 24.02.2010. Yle Elävä Arkisto.
- Reijo Perälä: Aktivistit ja Andersson 1919 - Vehkeilikö Mannerheim mukana salaliitossa? 5.12.2012. Yle Elävä Arkisto.