S4 Suurten sotien aika/Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen

Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913	Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917	Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918	Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925	Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953	Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939	Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933	Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945	Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940	Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943	Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945	Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945	Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946	Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945	Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945	Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990	Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968	Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970	Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014	Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001	Itä-Eurooppa vapautuu

Vuonna 1939 Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto tekivät salaisen sopimuksen
Sopimuksessa diktaattorit jakoivat alueet maiden välissä
Sopimuksen mukaan Neuvostoliitto saisi miehittää Suomen
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen syksyllä 1939, mistä alkoi talvisota
Talvisodassa Suomi onnistui torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen
Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle suuria aluita"
Talvisodassa kuoli yli 25 000 suomalaista ja moninkertainen määrä neuvostoliittolaisia

Neuvostoliitto ja Saksa jakavat Euroopan

Syksyllä 1939 Suomi ja Neuvostoliitto kävivät neuvotteluita Karjalankannaksen rajasta. Neuvostoliitto esitti uutta rajaa vedettäväksi lähelle Viipuria. Suomalaiset olivat valmiita tarjoamaan lähinnä rajan oikaisuja.

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat syyskuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa diktaattorit Stalin ja Hitler sopivat myös siitä, kuinka ne jakaisivat alueet niiden välissä. Saksa saisi sopimuksen mukaan miehittää Puolan länsiosan ja Neuvostoliitto sen itäosan sekä lisäksi muun muassa Baltian maat ja Suomen.

Neuvostoliitto esitti sopimuksen solmimisen jälkeen Suomelle aluevaatimuksia. Neuvostoliitto halusi, että Suomi luovuttaisi osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä. Perusteluina aluevaatimuksille oli se, että Euroopassa vallitsevan sodan uhkan vuoksi Neuvostoliitto pystyisi paremmin puolustamaan lähellä Suomen rajaa sijainnutta Leningradin kaupunkia (nykyinen Pietari).

Aluevaatimuksista käytiin neuvotteluja, mutta suomalaiset eivät uskaltaneet suostua niihin. Suomessa pelättiin, että Neuvostoliitto käyttäisi luovutettuja alueita hyväkseen Suomen miehittämisessä. Pelko oli luultavasti aiheellinen; seuraavana kesänä Neuvostoliitto miehitti Baltian maat käyttäen hyväksi niiden neuvostoliiton käyttöön luovuttamia sotilastukikohtia. Suomen kieltäytyminen johti sotaan, mutta mahdollisesti pelasti maan itsenäisyyden.

Neuvostoliitto hyökkää Suomeen - Talvisota alkaa

Otto Wille Kuusinen, Terijoen hallituksen johtaja.

Neuvostoliitto väitti Suomen armeijan ampuneen tykillä rajan yli 26. marraskuuta 1939, siten että neljä neuvostosotilasta olisi kuollut sen seurauksena. Tapahtuma tunnetaan Mainilan laukausten nimellä. Kyse oli kuitenkin Neuvostoliiton valheellisesta sotapropagandasta. Tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään sodan aloittajalta.

Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16 paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti. Ulkomailla Neuvostoliiton väitteitä mainilan laukauksista ja Suomen hyökkäyksestä ei otettu vakavasti. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä.

Heti kun neuvostojoukot olivat ylittäneet Suomen rajan, miehitetyille alueille muodostettiin Otto Wille Kuusisen johtama Terijoen hallitus. Hallitus oli toinen Neuvostoliiton propagandatemppu. Se muodostettiin niistä harvoista Neuvostoliittoon Suomen sisällissodan jälkeen paenneista suomalaisista kommunisteista, jotka olivat selvinneet Stalinin vainoista. Neuvostoliitto ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan Terijoen hallituksen kanssa. Terijoen hallitus pyysi ensitöikseen Neuvostoliitolta sotilaallista apua. propagandan tarkoituksena oli esittää Neuvostojoukkojen saapuvan Suomeen vapauttamaan suomalaiset sortohallituksen määräysvallasta. Tämäkään propagandatemppu ei kuitenkaan onnistunut. Suomalaiset pysyivät yhtenäisinä eikä Terijoen hallitukselle löytynyt maasta kannattajia.

Talvisodan alun tapahtumat

Kaatuneita neuvostosotilaita ja tuhottua kalustoa Raatteen tiellä.

Talvisodan hyökkäyksen on sanottu yhdistäneen sisällissodan 20 vuotta aiemmin jakamat suomalaiset puolustamaan maataan. Suuren ja paremmin varustetun neuvostoarmeijan uskottiin voittavan sodan pientä Suomea vastaan helposti. Stalinin kerrotaan aikoneen juhlia syntymäpäiviään Helsingissä kahden viikon kuluttua hyökkäyksen alkamisesta. Kaikkien yllätykseksi heikosti varustautuneiden suomalaisten onnistui kuitenkin pysäyttää Neuvostoliiton hyökkäys sekä Karjalan kannaksella että pohjoisempanakin. Syynä tähän on pidetty suomalaisten onnistumisen lisäksi Neuvostoliiton armeijan sekavaa tilaa. Stalinin puhdistusten seurauksena suuri osa pätevästä upseeristosta oli joko ammuttu pettureina tai viety Siperiaan vankileireille.

Suurimmat ja merkittävää kansainvälistä huomiotakin herättäneet voitot suomalaiset saivat Suomussalmella, Raatteentien taistelussa. Neuvostoliitto yritti katkaista Suomen kahtia Oulun korkeudelta, jotta sen olisi helpompi hyödyntää miesylivoimaansa laajemmalla rintamalla. Suomalaisten onnistui kuitenkin motittaa kaksi tehtävää suorittamaan lähetettyä neuvostodivisioonaa, jotka tuhoutuivat lopulta ankarien pakkasten ja suomalaisten hyökkäysten seurauksena. Neuvostoliitto menetti taisteluissa jopa 20 000 sotilasta, suomalaisten tappioiden ollessa alle tuhat kaatunutta. Lisäksi voiton seurauksena saatiin huomattava sotasaalis, kun harvat pakoon päässeet neuvostosotilaat joutuivat hylkäämään kaikki tykkinsä, autonsa ja muut varusteensa.

Talvisota päättyy Suomen tappioon

Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940.

Tappioihin ja huonosti sujuneeseen sotaan kyllästynyt Neuvostoliiton johto määräsi puna-armeijan aloittamaan suurhyökkäyksen helmikuussa 1940. Lisäksi Stalin halusi ratkaista sodan nopeasti, sillä Iso-Britannia ja Ranska olivat luvanneet lähettää joukkoja Suomen avuksi. Suurhyökkäyksen seurauksena Suomen huomattavasti pienempi armeija joutui vakaviin vaikeuksiin. Kuolleiden sotilaiden tilalle ei ollut samanlaisia reservejä kuin Neuvostoliitolla, lisäksi kalusto, aseet ja ammukset alkoivat huveta uhkaavasti. Suomalaiset joutuivat vetäytymään hyökkäävän suurvallan ylivoiman edessä.

Suomen onnistui viime hetkellä pysäyttää Neuvostoliiton eteneminen, mutta armeijan voimavarat alkoivat olla lopussa. Tässä vaiheessa molemmat osapuolet olivat suostuvaisia neuvottelemaan sodan päättämisestä. Neuvostojohto vaati Suomea luovuttamaan ainakin Karjalankannaksen ja Viipurin sekä Laatokan koillispuolen. Suomen hallitus päätti aloittaa neuvottelut rauhasta ja myöntyi Neuvostoliiton ehtoihin 5. maaliskuuta.

Talvisota oli kestänyt kaikkiaan 105 päivää ja vaatinut yli 26 000 suomalaissotilaan sekä tuhannen siviilin hengen. Neuvostoliitto menetti talvisodassa arviolta yli 125 000 sotilasta kuolleina ja yli 200 000 haavoittui. Sodan seurauksena Suomi menetti Sallan ja Kuusamon itäosat, suuren osan Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarennon länsiosan. Kaiken kaikkiaan luovutetut alueet olivat 12 % Suomen pinta-alasta. Suomi joutui myös vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon sotilastukikohdaksi. Kotinsa menetti noin 430 000 suomalaista eli noin 12 % koko väestöstä. Kotinsa menettäneille pyrittiin löytämään uudet asuinpaikat muualta Suomesta säätämällä pika-asutuslaki.

Jotkut historiantutkijat ovat esittäneet, että Suomi olisi jo talvisodan rauhasta sopimisen aikaan liittoutunut Hitlerin Saksan kanssa. Heidän mukaansa Suomi suostui rauhaan ja aluemenetyksiin, koska poliittinen johto uskoi saavansa rauhanneuvotteluissa menetetyt alueet korkoineen takaisin sen jälkeen kun Saksa hyökkäisi Neuvostoliittoon. Oli totuus asiasta mikä hyvänsä, talvisodan jälkeen alkanut rauha jäi ainoastaan väliaikaiseksi.

Kuvia

Asiasanat

Tapahtumat: Molotov–Ribbentrop-sopimus, Mainilan laukaukset, Terijoen hallitus, Raatteen tien taistelu, Moskovan rauhansopimus

Käsitteet: Baltian maat, Kansainliitto, Puna-armeija, Luovutetut alueet

Valtiot: Neuvostoliitto, Natsisaksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua, Suomi

Paikat: Leningrad, Hangon vuokra-alue, luovutettu Karjala, Suomenlahden ulkosaaret, Sallan–Kuusamon alue

Henkilöt: Adolf Hitler, Josif Stalin, Otto Wille Kuusinen

Aiheesta muualla

Jukka Lindfors: Mainilan laukaukset sytyttivät talvisodan Yle Elävä arkisto. 13.11.2009.
Jukka Lindfors: Talvisodan ensimmäinen päivä Yle Elävä arkisto. 09.11.2009.
Reijo Perälä: Suomi lähti talvisotaan puupyöräisillä panssarivaunuilla Yle Elävä arkisto. 23.04.2014.
Jukka Lindfors: Talvisodan rintamaselostuksia Yle Elävä arkisto. 05.05.2009.
Petra Himberg: Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot Yle Elävä arkisto. 24.03.2017.
Ville Matilainen: Mannerheimin päiväkäsky talvisodan päätyttyä Yle Elävä arkisto. 11.03.2016.