Shakkiaapinen/Avaus
Avaukseksi sanotaan noin 10-20 ensimmäistä pelin siirtoparia, jonka aikana nappulat pyritään kehittämään nopeasti hyviin peliasemiin (yleensä laudan keskelle) sellaisiin paikkoihin, että erilaisten keskipelisuunnitelmien toteutuminen mahdollistuu.
Tunnetut avaukset koodataan ja luetteloidaan referenssiteoksiin ns. ECO-koodeilla. Tämän lisäksi shakkiavaukset jaetaan myös seuraaviin suuriin ryhmiin alkusiirtojensa perusteella:
- Kuningassotilaspelit (Valkoinen avaa 1. e4)
- Avopelit (Valkoinen avaa 1. e4 ja musta vastaa 1...e5)
- Puoliavoimet pelit (Valkoinen avaa 1. e4 ja musta vastaa muuten kuin 1...e5)
- Kuningatarsotilaspelit (Valkoinen avaa 1. d4)
- Suljetut pelit (Valkoinen avaa 1. d4 ja musta vastaa d5)
- Intialaiset puolustukset (Valkoinen avaa 1. d4 ja musta vastaa 1...Rf6)
- Puolisuljetut pelit (Valkoinen avaa 1. d4 ja musta vastaa muuten kuin 1...d5)
- Laita-avaukset (Valkoinen avaa 1.b3, 1.c4, 1.Rf3, 1.f4 tai 1.g3)
- Epätavalliset avaukset (Valkoisen muut siirrot kuin edellä mainitut)
Yleensä pelin avausvaiheen lasketaan jatkuvan lisäksi niin pitkälle, kun molemmat pelaajat seuraavat tietoisesti tunnettuja avaussiirtosarjoja. Shakkiavauksilla on yleensä nimi, joilla avausvaihe tunnetaan. Avaukset, joissa kehityksen nopeuttamiseksi uhrataan sotilas, ovat gambiittiavauksia.
- Liittyvät termit
kehitys, uhraus, gambiitti, asema, avopeli, puoliavoin peli, suljettu peli, puolisuljettu peli, Epätavalliset avaukset, Kuningassotilaspelit, Avopelit, Puoliavoimet pelit, Kuningatarsotilaspelit, Suljetut pelit, Intialaiset puolustukset, Puolisuljetut pelit, Laita-avaukset, Epätavalliset avaukset
Shakkipelin avaussiirtosekvenssejä sanotaan shakkiavauksiksi. Avausvaiheen tunnusmerkkinä on nappuloiden tuominen peliin mukaan, yleensä keskustaan sellaisiin paikkoihin, että pelaajan tavoitteleman keskipelisuunnitelman toteutuminen mahdollistuu. Tavanomaisesti pelin avausvaiheen lasketaan jatkuvan niin kauan kuin molemmat pelaajat seuraavat tietoisesti tunnettuja avaussiirtosarjoja, eli teoriasiirtoja.
Pelin alkuasemassa molempien pelaajien upseerit ovat hyvin passivisia, koska sotilasmuuri estää niitä liikumasta. Avauksen tavoitteena on kehittää upseerit hyviin peliasemiin, valtalata laudan keskusta ja muodostaa turvallinen kuningasasema mahdollisimman nopeasti sekä vaikeuttaa samalla vastustajaa tekemään samoin.
Keskustan hallinta on tärkeää, koska sieltä on helppo hallita koko lautaa. Sieltä nappulat ovat aktiivisimmillaan halliten mahdollisimman suurta määrää laudan ruutuja ja voivat siityä nopeasti pelitapahtumiin myös laidoille. Loppupelissä myös kuningas on tärkeää tuoda keskustaan.
Keskustan hallinta toteutetaan useimmiten sotilaiden avulla, joilla samalla estetään vastustajan upseerien etenemistä. Usein valkea pyrkiikin saamaan sotilaansa d4 ja e4 ruutuihin ja musta vastaavasti d5 ja e5 ruutuihin. Nopean kehityksen toteuttamiseksi on myös vältettävä turhia sotilaiden siirtoja. Myös senkin vuoksi alussa tehdyt keskustasotilaiden siirrot ovat parhaita, koska ne ottavat tilaa keskustassa ja avaavat linjoja upseerien kehitykselle.
Niin sanottu hypermodernikoulukunta tarjoaa keskustan hallinnalle myös toisen vaihtoehdon: sotilaita ei heti tuoda keskustaan, vaan sitä hallitaan ensin kauempaa upseereilla ja sotilaat siirretään keskustaan vasta, kun se on saatu haltuun. Tällöin vastustaja pääsee tavallisesti vapaasti rakentamaan ideaalisen sotilaskeskustan tai leveän sotilasrintaman, jonka tarjoaa myös vastustajalle selkeän hyökkäyskohteen. Ellei vastustajan sotilaskeskustan murtaminen kuitenkaan onnistukaan, jää asema usein ahtaaksi ja vastustaja saa aloitteen saavuttamansa tilaedun avulla.
Nopea nappuloiden kehitys aktiivisemmille ruuduilleon tärkeää. Aktiivisemmat nappulat omaava pelaaja hallitsee lautaa ja pystyy toteuttamaan suunnitelmiaan paremmin ja määräämään pelin tahdin. Epämääräinen nappuloiden siirteleminen ei ole niiden kehittämistä ja kaikki nappulat pitäisi saada kehitettyä ennen kuin aloittaa esimerkiksi kuningashyökkäyksen. Liian aikaiset ja liian pienellä materiaalilla toteutetut hyökkäysyritykset ovat turhia, koska vastustaja pystyy kehittämään omat nappulansa samalla, kun puolustautuu yhden siirron uhkia vastaan. Yleensä hyvä järjestys on kehittää ensin ratsut, sitten lähetit, lopuksi tornit ja daami.
Sotilasasema sanelee useimmiten minne nappulat on parasta sijoittaa. Yleissääntönä ne ovat parhaissa asemissa ruuduilla, joissa ne hallitsevat mahdollisimman paljon muita ruutuja ja keskustaa. Siksi ratsut pelataan usein c3:een ja f3:een (mustalla c6:een ja f6:een), tornit keskustalinjoille d tai e, jos niillä ei ole sotilaita ja lähetit niin, että sotilaat eivät blokkaa niiden linjoja. Eri avauksilla ovat tyypillisiä myös erilaiset asetelmat.
Shakkipelin päätavoite on saada vastustajan kuningas mattiin. Kaikki muut tavoitteet vain tukevat tuon päätavoitteen saavuttamista. Kuninkaan turvallisuus on keskeistä jo avauksesta lähtien. Kuningas pyritäänkin saamaan turvaan linnoituksella mahdollisimman nopeasti (mieluiten ensimmäisen viiden siirron aikana) ja pitämällä kuninkaan edessä ehjä sotilasrintama. Myös muita nappuloita kannattaa pitää kuninkaan lähellä puolustustarkoituksessa ja lisäksi yrittää estää vastustajan nappuloita pääsemästä liian lähelle.
Useimmiten tehdään lyhyt linnottautuminen, koska sen voi tehdä vähemmillä nappuloden siirroilla noperammin. Lyhyt linnoittautuminen on myös hiukan varmempi, koska kuningas tulee heti lähelle nurkkaa. Pitkä linnoittautuminen antaa kuitenkin usein hyvät hyökkäysmahdollisuudet. Jos pelaajat linnoittautuvat eri puolille, on kuninkaan asema vaarassa ja hyökkäys on silloin paras puolustus.
Shakkiavauksilla on yleensä nimi, joilla ne tunnetaan. Valkoisen aloittamia siirtosarjoja kutsutaan pääsääntöisesti aloituksiksi ja peleiksi, ja mustan vastauksia niihin puolustuksiksi. Parhaana pidetyt siirtosarjat saattavat sisältää joissakin avauksissa yli 25 siirtoa, eli mustan ja valkoisen siirtoparia. Shakkiammattilaisten arkeen kuuluu jatkuvasti kehittyvän avausteorian opiskelu, mikä voi olla mielenkiintoista ja hyödyllistä harrastuksen kehittämiseksi myös ajanvietepelaajille.
Avausten luokittelu
muokkaaTunnetut avaukset myös koodataan ja luetteloidaan referenssiteoksiin ns. ECO-koodeilla. Tämän lisäksi shakkiavaukset jaetaan myös seuraaviin suuriin ryhmiin alkusiirtojensa perusteella:
- Kuningassotilaspelit (Valkoinen avaa 1. e4)
- Avopelit (Valkoinen avaa 1. e4 ja musta vastaa 1...e5)
- Puoliavoimet pelit (Valkoinen avaa 1. e4 ja musta vastaa muuten kuin 1...e5)
- Kuningatarsotilaspelit (Valkoinen avaa 1. d4)
- Suljetut pelit (Valkoinen avaa 1. d4 ja musta vastaa d5)
- Intialaiset puolustukset (Valkoinen avaa 1. d4 ja musta vastaa 1...Rf6)
- Puolisuljetut pelit (Valkoinen avaa 1. d4 ja musta vastaa muuten kuin 1...d5)
- Laita-avaukset:
- Larsenin avaus: 1.b3
- Englantilainen avaus: 1.c4
- Rétin avaus: 1.Rf3
- Birdin avaus: 1.f4
- Benkön avaus: 1.g3
- Epätavalliset avaukset (Valkoisen muut siirrot kuin edellä mainitut)
- Anderssenin avaus 1.a3
- Amarin avaus (tunnetaan myös nimellä Pariisin avaus) 1.Rh3
- Barnesin avaus (tunnetaan myös nimellä Gedultin avaus) 1.f3
- Clemenzin avaus 1.h3
- Desprezin avaus 1.h4
- Dunstin avaus 1.Rc3
- Durkinin avaus (tunnetaan myös nimellä Durkinin hyökkäys) 1.Ra3
- Grobin hyökkäys 1.g4
- Miesesin avaus 1.d3
- Saragossan avaus 1.c3
- Sokolskin avaus (tunnetaan myös nimillä puolalainen tai Orangutanin avaus) 1.b4
- Van 't Kruijsin avaus 1.e3
- Waren avaus 1.a4
Suosittuja avauksia
muokkaaAvopelit
- Espanjalainen peli
1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5
- Italialainen peli
1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lc4
- Skotlantilainen peli
1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. d4
- Kolmiratsupeli
1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Rc3
- Neliratsupeli
1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Rc3 Rf6
- Venäläinen peli
1. e4 e5 2. Rf3 Rf6
- Philidorin puolustus
1. e4 e5 2. Rf3 d6
- Kuningasgambiitti
1. e4 e5 2. f4
- Wieniläinen peli
1. e4 e5 2. Rc3
- Lähettipeli
1. e4 e5 2. Lc4
Puoliavoimet pelit
- Sisilialainen puolustus
1. e4 c5
- Ranskalainen puolustus
1. e4 e6
- Caron–Kannin puolustus
1. e4 c6
- Pircin puolustus
1. e4 d6
- Moderni puolustus
1. e4 g6
- Aljechinin puolustus
1. e4 Rf6
Suljetut pelit
Puolisuljetut pelit
- Intialaiset puolustukset
1. d4 Rf6
- Kuningatargambiitti
1. d4 d5 2. c4
- Hollantilainen puolustus
1. d4 f5
- Rétin avaus
1. Rf3
- Englantilainen avaus
1. c4
- Birdin avaus
1. f4
- Larsenin avaus
1. b3
- Katso myös