Wikikirjasto

Sienikirja/Tulostettava versio/Vahverot ja torvisienet

< Sienikirja | Tulostettava versio

Vahverot ja torvisienet kuuluvat kääväkkäisiin. Niiden maanpäällinen osa (itiöemä) on lähes aina trumpettimainen, lakin yläpinnasta sileä ja reunastaan sisäänpäin kiertynyt. Lajien itiöpöly on joko valkoista tai keltaista. Heltat ovat yleensä johteiset. Kaikki vahverot ja torvisienet ovat mykrotoosisieniä, vaikka suppilovahveroa on ainakin osittain epäilty lahottajaksi.

Mustatorvisieni

Vahverot ja torvisienet

muokkaa

Kantarelli

muokkaa

   

 
Kantarelli on tunnetuimpia sieniämme.

Kantarelli eli keltavahvero (Cantharellus cibarius) (puhekielessä myös kanttarelli) on erinomainen ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.

Tunnistus

muokkaa

Väriltään kantarelli on munankeltainen, vanhemmiten haalistuva. Kantarellin lakki on yläpuolelta sileä ja keltainen ja alapuolelta johteinen ja haarainen ja lakin yläosanvärinen. Jalka on alaosastaan usein vaaleampi. Malto on lähes valkoista, kiinteätä ja miellyttävän tuoksuista. Kantarellin itiöpöly on kellertävää. Kantarellin lakki on yleensä noin 3-12 cm leveä. Kanttarellista tunnetaan myös albiinomuoto.

Kantarellin kasvupaikat

muokkaa

Kantarellit kasvavat yleensä ryhmissä, vuodesta toiseen samoissa koivuvaltaisissa metsissä, mutta toisinaan myös mäntykankailla ja lehdoissa. Kasvupaikka on yleensä aika valoisa. Kantarellit ilmestyvät metsiin usein juhannuksen jälkeen, mutta yleisemmin heinäkuun puolestavälistä aina myöhäissyksyyn asti.

Säilöntä

muokkaa

Kantarellin voi säilöä monella tavalla. Yksi tapa on pakastaminen nuorien kantarellien lakit voi myös kuivata sienikuivurilla. Kantarellissa on harvoin matoja. Vanhat kantarellit voivat olla sitkeitä.

 
Piirros kantarellista

Lähteet

muokkaa

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

Kirjalähteet

muokkaa

Internet-lähteet

muokkaa

Mustatorvisieni

muokkaa

   

 
Mustatorvi on paikkauskollinen ruokasieni.

Mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides) on erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä.

Tunnistus

muokkaa

Musta torvisienen lakki on 3-9 cm leveä, 5-12 cm korkea, torvimaisia ja heltattomia. Niiden sisäpinta on lähes musta ja hienosuomuinen. Mustatorvisienen alapinta on vähän poimuinen harmaa tai siniharmaa. Sen jalka on ontto jatke joka maatuu sienen vanhetessa. Malto on hyvin ohutta, kiinteää, hyvän makuista ja tummaa. Mustatorvisienen itiöpölyn kellertävää.

Mustatorvisienen kasvupaikat

muokkaa

Mustatorvisieni kasvaa yleisenä tuppaina tai pieninä ryhminä tuoreissa sekametsissä. lehdoissa ja lehtomaisessa kuusikossa. Sieni esiintyy usein sammaleisilla aukioilla ja puuttomilla kohdilla. Sieni kasvaa Kainuuseen saakka pohjoisessa ja on yleinen paikoittain. Kasvuaika on elo-lokakuu.

Säilöntä

muokkaa

Mustatorvisieni ei tarvitse esikäsitellä mutta sen jalka osa poistetaan useimmiten sen karvauden takia. Se on hyvä keitossa, muhennoksessa, paistettuna tai sekasienenä missä sitä käytetään usein suppilovahveron kanssa. Mustatorvisieni sopii ohuen maltonsa ttakia kuivattavaksi. Mustatorvisientä kuivattuna voi murentaa liottamatta mausteeksi ruokiin.

 
Mustatorvisientä lautasella.

Lähteet

muokkaa

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

Kirjalähteet

muokkaa

Internet-sivusto lähteet

muokkaa

Suppilovahvero

muokkaa

   

 
Suppilovahvero sopii hyvin kuivattavaksi

Suppilolovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen torvimainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä. Suppilovahverosta tavataan myös täysin keltaista värimutoa. Suppilovahveron ainut ero nuhruvahveroon on malto, joka on nuhruvahverolla mustuvaa.

Tunnistus

muokkaa

Suppilovahvero on suppilomainen sieni. Suppilovahveron lakin yläpinta on nuorena kellanruskea ja vanhempana harmaanruskea. Lakki on 2-8 cm leveä. Lakin pinta on pienisuomuinen ja lakin keskellä on kuoppa. Lakin alapinnan poimut ovat nuorena ketleruskeaa ja vanhenpana harmaata. Suppilovahveron jalka on on 4-8 cm pitkä ja puoli senttiä paksu usein litteä tai pyöreä. Jalka on nuorena keltainen ja vanhana harmaan- tai ruskeankeltainen. Suppilovahveron malto on hyvin ohutta, kiinteää, vaaleaa.

Suppilovahveron kasvupaikat

muokkaa

Suppilovahvero on paikkauskollinen sieni, joka kasvaa sammalikoissa suurena ryhmänä. Sieni viihtyy erityisesti mustikkatyypin metsässä. Sieni on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Suppilovahvero on ruokasienistä myöhäisimpiä ja sen parhaat satokuukaudet ovat syys- ja lokakuu, mutta niitä voi löytää vielä marraskuussakin.

Säilöntä

muokkaa

Jäätyminen ei pilaa itiöemiä, vaan niitä voi kerätä lumen altakin syötäväksi.Suppilovahvero voidaan säilöä pakastamalla tai kuivaamalla ja se sopii paistettavaksi, kuivattavaksi ja on mainio keittoihin. Maku on mieto ja lievästi makea, jalkaosa on sitkeä. Sieni on lähes aina toukaton.

Lähteet

muokkaa

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

Kirjalähteet

muokkaa

Internet-lähteet

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Sienikirja/Tulostettava_versio/Vahverot_ja_torvisienet&oldid=108879”