Wikijunior Historia/Kivikausi/Maatalouden leviäminen

Maatalouden leviäminen: maatalous syntyi Lähi-idässä joskus 12000-8000 vuotta sitten. Ensin alkoi vehnän, ohran jne viljely. Pian alettiin hoitaa vuohia, lampaita, sitten nautoja ja sikoja. Kansainvaellukset ja ideoiden vaihto levittivät maanviljelyä seuraavian tuhansien vuosien kuluessa laajemmalle alueelle. Viljely levisi meren rantoja ja sisämaata pitkin Euroopassa. Aasiassa viljely levisi itään lähinnä maitse.

Perinteinen tapa kyntää auralla on yhä käytössä nykypäivän Intiassa.

Saksasta löydettyjä uudemman kivikauden esineitä.

Maanviljelyn alku käynnisti suuren väestönkasvun. Mutta se lisäsi ihmisten välistä epätasa-arvoa mm. koska kaikille ei riittänyt hyvää maata.

Kivikauden maanviljelyasutusta sanotaan yleensä neoliittiseksi.

Monesti viljelyn ja karjanhoidon ohella yhä metsästettiin, jos riistaa löytyi, kalastetiin, keräiltiin kasveja jne.

Tyypillinen neoliittisen kauden asutus oli joko pysyvää tai liikkuvaa ja harjoitti maataloutta ainakin osan vuodesta. Asutus saattoi siirtyä vuosien kuluessa myös johtuen kaskiviljelyn asettamista vaatimuksista. Siinä maa lannoitetaan polttamalla metsä ja hyödyntämällä maan voima loppuun muutamassa vuodessa. Sitten siirrytään polttamaan uutta metsää. Jos luonto on riittävän joustava metsä valtaa jälleen entiset pellot, joten jonkin ajan kuluttua voidaan taas palata takaisin.

Viljelyn lssäksi varsinkin kuivemmilla alueilla elinkeinoksi vakiintui lähinnä lampaiden ja vuohien paimentaminen. Paimentolaiset elivät luonnostaan liikkuvaa elämää, koska yhdessä paikassa ei useinkaan riittänyt laidunnettevile eläimille kyllin ruohoa.

Lähi-idässä ja Euroopassa viljeltiin ohraa ja vehnää (8000 eaa.), Itä-ja Kaakkois-Aasiassa riisiä (7000-6500 eaa.) ja Amerikoissa maissia (2700 eaa., mutta kurpitsaa jo 7000eaa.). Vuohi ja lammas kesytettiin Lähi-idässä noin 10000-8000 eaa ja sika Kiinassa ja nauta Intiassa samoihin aikoihin tai hieman myöhemmin. Marsu kesytettiin Perussa 5000 eaa. Eläinten kesytys (eli domestikaatio) jatkui vilkkaasti kaikilla näillä alueilla.

Suomessa ei ole varmuutta maataloudesta vielä neoliittisen kauden alkupuolella, vaan aikakausi tunnetaan Kampakeraamisena kautena. [Lisää Suomen historiassa.]

Viljelyn aloittaminen johti lopulta ensimmäisten kaupunkien syntyyn.

Neoliittinen vallankumous

Neoliittisesti jauhinkivet jyvien jauhamiseksi jauhoiksi.

Maanviljelys syntyi Levantissa eli Välimeren itäpäässä nykyisin Israelin, Libanonin, Syyrian ja Jordaninan alueella. Se on alue Egyptin ja Kaksoisvirran maan välissä. Vallankumous tapahtui noin 11000-9000 eaa.

Maanviljelystä edelsi viljakasvien voimakas keruu ja varastointi. Huomattiin että kerätyn kasvin siemenistä alkoi itää uutta viljaa. Maanviljelyn syntyminen loi uudenlaisen asumismuodon: ihmiset alkoivat asua paikallaan taloissa. Paikalleen asettuminen ajoi kulttuuria eteenpäin.

Toisaalta kaskiviljely edellytti melko kiertävää elämää. Sen lisäksi käytettiin sadeviljelyä siellä, missä satoi yli 200 mm/vuosi. Suurten jokien varsien kasteluviljelyssä liete auttoi saamaan suuria satoja. Terassiviljely kehittyi vuorten rinteillä.

Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna, joten metsästys jatkui sen rinnalla vielä pitkään. Ensin ei osattu muokata maata, mutta pian kehittyi ns. kaivuukeppi ja sitten kehittyivät kuokka ja aura. Myös kastelujärjestelmä kehittyi.

Muualla viljely alkoi hieman eri tavalla. Esimerkiksi intiaanit viljelivät puutarhoissaan melko huonosti säilyviä kurpitsaa, chiliä ja papuja ennen maissin viljelyn aloittamista.

Samoihin aikoihin kehittyi myös uudenlaista keramiikkaa, joka levisi viljelyn mukana.

Kaupungistumisen kulttuurinen vallankumous

Maanviljelyksen synty mahdollisti väestönkasvun, joka puolestaan synnytti paineita taistella viljelymaista. Samalla se mahdollisti ruokaa tuottamattomien väestön osien elättämisen ja pitemmälle menevän työnjaon. Vähitellen syntyi kaupan ja käsityöläisten keskuksiksi suuria kyliä - ja sitten pieniä kaupunkeja.

Ensimmäiset näistä lienee ollut Jeriko nykyisen Israelin alueella. Pian niitä nousi myös Turkkiin ja Induslaakson länsireunalla Pakistanissa.

Maanviljelyn leviäminen Lähi-Idästä

maanviljelyn varhaisita kulttuureista Euroopassa tarkemmin:

Maanviljelyn varhainen leviäminen Euroopassa

Maanviljely levisi pian keksimisen jälkeen Anatoliaan (Turkkiin) ja Kaksoisvirran maahan (Irakiin ja tässä tapauksessa myös Iraniin). Paimentolaisuus on ehkä peräisin Iranista.

Noin 6000 eaa. lähi-idässä syntyi nykyisen tyylistä maanviljelystä, joka sisälsi sekä kotieläimiä että viljelyskasveja. Viimeistään 5500 eaa. maata alettiin kastella kastelukanavien avulla, joilla johdettiin tulvakausina hedelmällistä lietettä pelloille. Tämä liete lannoitti pellot. Kasteluviljely synnytti suurempia satoja ja johti väestönkasvuun. Samalla se edisti sivilisaation syntyä. Näihin aikoihin Mesopotamiassa (Kaksoisvirran maa) kehitettiin myös aura ja pyörä.

Maanviljely levisi Kreikkaan n. 7500-7000 eaa. ja Keski-Eurooppaan n. 6500 eaa sekä Kreikan kautta Balkanille n. 6000 eaa. Eurooppaan levisi metsille tuhoisa kaskiviljely. Pakistaniin maanviljely levisi 6000 eaa. Kasteluviljelyn syntymisen aikoihin 5500 eaa. maanviljely levisi Niilin laaksoon.

Neoliittinen Kiina ja Intia

Maanviljely alkoi Kiinassa, keltaisen joen laaksossa noin 7000 eaa. kenties hirssin (eräänlainen vilja) viljelyllä. 6000-5500 eaa. löydetyistä kalliomaalauksista on tunnistettu yli 8000 erilaista merkkiä. Merkkien on sanottu muistuttaneen huomattavasti vanhinta tunnettua kiinalaista kirjoitusjärjestelmää.

Induslaakson kartta

7000 eaa nykyisessä Pakistanissa sijaitsi Intian ensimmäinen neoliittinen- eli maatalouskulttuuri (Megarath). Se sijaitsi Indusjoen laakson länsipuolella. Ihmiset asuivat mutatiilitaloissa, käyttivät bituumia (asfaltin ainesosa) korien vuoraukseen ja kävivät kauppaa mm. simpukan kuorilla ja lapis latsulilla (syvänsininen puolijalokivi). Tämän kulttuurin piirissä käytettiin myös kuparia (pehmeä metalli). Kulttuurille tyypillisiä olivat luiset ja saviset sinetit (leimasimet) ja naispatsaat.

Viimeistään 5500 eaa. Pakistanilaiskulttuureissa alettiin valmistaa keramiikkaa (poltettua savea) ja dreija (savenvalajan pyörä) otettiin käyttöön 4300 eaa. n. 4000 eaa. alettiin rakentaa linnoitettuja kyliä ja kulttuuri muistutti jo hyvin paljon Indus-laakson kulttuuria.

Ongelmallinen Amerikka

Amerikassa esiintyi pienimuotoista kurpitsan, papujen jne. puutarhaviljelyä jo noin 10500 vuotta sitten. Tätä harjoitetiin metsästyksen ka jalastuksen rinnalla. Maissia alettiin viljellä Meksikossa noin 5000 eaa. Sieltä se levisi Etelä-Amerikkaan 4800-3200 aa. Etelä-Amerikassa hyödynnettiin kotieläimiä enemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Laama ja alpakka domestikoitiin noin 4300-3000 eaa. Noin 3500 eaa viljeltiin parussa puuvillaa tekstiilien tekoa varten. Näihin aikoihin kasvien viljely yleistyi Perussa. Samaan aikaan alkoi syntyä kiinteitä viljelykyliä.

Viljely käynnisti Perun ja Mesoamerikan seuduilla suurten kaupunkikulttuurin kehityksen noin 3000-2000 eaa. Niinpä eurooppalaisten barbaarisna pidetyt tavat sekoittuivat kulttuiuria luovaan yhteiskuntaan.

Amerikan kulttuurit eivät oikein sovi vanhan mantereen kausien erotteluun. Amerikassa esim. Maya kulttuuri ei tuntenut metallien käyttöä, mutta sen matematiikka haastaa renesanssi-ajan matemaatikot. Näin ollen Amerikan esihistoria on aivan oma lukunsa kulttuurien historiassa, josta laajemmin niiden omassa historiassa.