Avaa päävalikko
Kaksoisvirranmaa eli Mesopotamia sijaitsi suunnilleen nykyisessä Irakissa. Euftat ja Tigris virtaavat maan halki.
Varhaista kuvakirjoitusta, josta nuonenpääkirjoitus kehittyi.

Kaksoisvirranmaa (eli Mesopotamia) on lähinnä nykyisessä Irakissa ja Syyriassa oleva alue, jonka läpi virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Alue on varsinkin eteläosassaan kuivaa, mutta suuret joet tekevät maanviljelyn mahdolliseksi.

Mesopotamiassa sai noin 3500-3000 eaa alkunsa sumerien sivilisaatio, jota luonnehtivat kaupunkivaltiot, kirjoitustaito ja valtiomainen yhteiskunta.

Uskotaan, että varhaiset suuret kaupunkivaltiot syntyivät mm tulvatasangolla harjoitetun kasteluviljelyn takia. Monijumalainen uskonto oli ainakin ulkoisesti tärkeä, ja temppeli suurmaanomistaja. Kirjoitus kehittyi luultavasti kauppaa ja hallintoa varten.

Sumerien sivilisaatio on vanhin tunnettu. Mm. babylonialaiset ja assyrialaiset perivät sumerien sivistyksen. Historian kuluessa kaupunkivaltiot ja kansat taistelivat keskenään Kaksoisvirtainmaan herruudesta. Välillä alue oli hajanainen. Toisinaan voimakas hallitsija yhdisti alueen suureksi valtioksi. Joskus vihamieliset paimentolaiset hyökkäsivät Kaksoisvirtainmaahan. .


Hedelmällinen puolikuuMuokkaa

Kaksoivirranmaa osa Lähi-Idän hedelmällistä puolikuuta, johon kuuluvat myös Levantti (Välimeren itäinen pohjukka) ja Niilinlaakso Egyptissä. Tämä alue on varhaisen maanviljelyn kehto. Hedelmällistä puolikuuta ympäröivät suuret autiomaat, meret ja vuoristot.

MaantiedeMuokkaa

Kaksoisvirranmaa on nimensä mukaan kahden virran Eufratin ja Tigrisin yhteisessä jokilaaksossa. Muinaisena aikana meri ulottui kauemmas sisämaahan. Niinpä joet virtasivat silloin täysin erillään. Nykyään Eufrat ja Tigris yhdistyvät Shatt al-Arabin vesiväyläksi.

Idässä ja pohjoisessa on vuoria, etelässä ja lännessä autiomaa.

Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.

KansatMuokkaa

Kaksoisvirtainmaassa asui ja sinne vaelsi aikojen kuluessa monia kansoja. Varhaisimmista kansoista ei tiedetä juuri mitään, näiden uskotaan olevan mm. minolaisille ja kaukasian kansoille sukua. Suurin osa kansoista oli seemiläisiä, eli juutalaisten ja arabian sukuisia. Lisäksi alueelle vaelsi indoeurooppalaisia kansoja, mm heettiläiset. Sumerilaiset ja elamilaiset olivat suurimmat tunnetut kansat, jotka eivät olleet seemiläisiä eivätkä indoeurooppalaisiakaan.

HistoriaMuokkaa

 
Kuningas Hammurabin kuuluisa laintaulu oli ensimmäinen tunnettu kirjoitettu laki (alareunassa nuolenpää kirjoitusta).

Varhainen kehitysMuokkaa

Noin 8000-7000 eaa levisi tai keksittiin Kaksoisvirtainmaahan maanviljely ja karjanhoito. Noin 6000 eaa saapuivat saviastiat. Alettiin työstää kupariakin. Noin 5500 eaa mennessä oli Kaksoisvirtainmaahan syntynyt kasteluviljelyllä eläviä, kasvavia kyliä. Vuoden 4500 eaa jälkeen alkoi näkyä eneneviä merkkejä sivilisaatiosta: kuparin sulatus, suuria jopa 10000 asukkaan asutuskeskuksia, temppelin mahdin näkyvä kasvu.

Sumer, AkkadMuokkaa

Pappiskuninkaiden johtamissa Sumerin kaupunkivaltiossa syntyi kirjoitus vuoden 3200 eaa jälkeen. Tällöin oli syntynyt suuria pappisruhtinaiden ja kuninkaiden johtamia kaupunkeja. Sumeri koostui monesta kaupunkivaltiosta, jotka kamppailivat keskenään alueen herruudesta. Eri aikoina suuria keskuksia olivat mm Uruk, Ur, Kish, Umma ja Lagash. Noin 2350 eaa seemiläinen Akkad valtasi Sumerin. Tämän jälkeen raaka vuoristolaisheimo gutilaiset tunkeutuivat maahan. Pian nousi valtaan Urin kolmas dynastia. Amorilaiset ja elamilaiset tuhosivat tämän valtion noin 2000 eaa. Alue hajosi pikkuvaltioksi.

Babylonia ja AssyriaMuokkaa

Hammurabi perusti n. 1730 eaa suuren Babylonian valtakunnan. Tämä kukistui heettiläisten ja kassiittien hyökkäykseen noin 1600 eaa. Indoeurooppalaisen yläluokan johtama Mitanni nousi 1500-1360 eaa mahdiksi, ennen kuin heettiläiset ja assyrialaiset kukistivat sen. Heettiläisten valta oli suurin vähän enne vuotta 1300 eaa. Assyrian merkitys kasvoi seuraavina vuosisatoina. Egyptin kanssa sotineet heettiläiset kukistuivat vuoden 1180 eaa tienoilla. Tämä johtui merikansojen hyökkäyksestä. Babylonian kilpailija Assyria nousi 800-luvulla suurvallaksi. Se valtasi Kaksoisvirranmaan, jopa Israelin ja Egyptinkin. Uus-Assyria romahti 612 eaa meedialaisten ja babylonialaisten hyökkäyksiin. Uus-Babylonia valtasi Kaksoisvirranmaan ja Levantin, Israel mukaan lukien. Uus-Bbaylonia kukistui 539 eaa, kun Babylon antautui persialaisille. Sitten Aleksanteri Suuri valtasi Babylonian 331 eaa. Tähän päättyy vanha aika.

Kaksoisvirtain kulttuurejaMuokkaa