Avaa päävalikko

Keltit ovat kelttiläisiä kieliä puhuvia väestönryhmiä. Antiikin aikana kelteiksi saatettiin kutsua myös muita "barbaarikansoja". Antiikin kuva kelteistä oli sotainen ja heitä pidettiin raakoina. Kelttien druidi-papit olivat kuuluisia taikavoimistaan. Nykyään keltit tunnetaan parhaiten Asterix-sarjakuvan urheina gallialaisina tai skottien klaaneista.

Kelttikansojen levinneisyys:
██ Hallstatin kulttuurin keskusalue 600-luvulla eaa
██ kelttiläisten laajin levinnäisyys 200-luvulla eaa
██ Lusitanian jossa ei ehkä koskaan ollut kelttejä
██ seitsemän kelttiläistä kansakuntaa
██ keltiläiskielten todellinen puhuma-alue

Keltit lähtivät levittäytymään keskeisestä Euroopasta nykyisten Ranskan, Saksan ja Sveitsin raja-alueelta. Sieltä kelttiheimot levittäytyivät länteen Ranskaan, Belgiaan, Brittein saarille ja osiin Espanjaa. Tonavaa myöten heimot matkustivat itään Balkanille ja Mustanmeren rannikolle. Pohjois-Italiasta käsin kelttiheimot terrorisoivat Rooman valtakuntaa sen varhaisaikoina, mutta monet heistä joutuivat myöhemmin näiden valloittamiksi ja osa omaksui latinalaisen kielen ja kulttuurin (esim. Ranskan gallit).

Nykyaikaan kelttiläisiä kieliä on puhuttu osissa Iso-Britanniaa ja Ranskassa Bretagnen niemimaalla. Piirteitä kulttuurista on säilynyt myös Espanjan Galiziassa. Tunnetuimpia nykykelttejä ovat irlantilaiset ja skotit, mutta vahvimpana kulttuuri ja kieli on säilynyt Walesissa. Muualla kelttiläisten kielten puhuminen on ollut hiipumassa, vaikka sitä on innolla pyritty elvyttämään. Nykyajan keltit ovat tunnettuja elinvoimaisesta ja omintakeisesta kansanmusiikistaan, jolla on aluellisista eroista huolimatta helposti tunnistettavaa.

Sisällys:Muokkaa