Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mesoamerikan kulttuurikehitys

Mesoamerikan kulttuurikehitys alkoi kiertelevistä metsästäjä-keräilijoistä. Kun suurriista väheni, nämä alkoivat aikaa myöten yhä enemmän viljellä maata arkaaisella kaudella noin 8000 - 2500 eaa. Noin 1800 - 1200 eaa alkoi viljelyn pohjalta syntyä mutkikkaita päällikkökuntia. Ne saivat lähtösysäyksen Etelä-Amerikan vaikutteista. Omaleimainen Mesoamerikan kulttuurista silti tuli.

Mesoamerikka

Se johti kansoihin, jotka rakensivat suuria kaupunkeja.

Tunnetuimpia näistä ovat mayat ja asteekit. Ennen näitä oli monia muita kulttuureja, muun muassa olmeekit , sapoteekit ja Teotihuacán. Mesoamerikan intiaanikulttuurit tunnetaan muun muassa raa'oista ihmisuhreistaan ja sotaisuudestaan. Mutta yhtä hyvin nämä kulttuurit ovat jättäneet meille perinnöksi kumin ja kaakaon.

Paleointiaanit

Ensimmäiset Mesoamerikan asukkaat olivat paleointiaaneja. Heitä saattoi olla jo 20 000 eaa tai aiemmin. Varmemmin he tulivat noin 15000 - 13000 eaa.. Nämä kivikauden ihmiset elivät majoissa metsästäen ja kalastaen. Nämä metsästäjä-keräilijät kiersivät paikasta toiseen vuodenaikojen mukaan. On luultavaa, että kivikauden ihmiset palvoivat maaemoa, isä taivasta ja aurinkoa jumalina. Uhrimenot kuuluivat jo tuon ajan kulttiin. Shamaani lienee ollut tärkeä henkilö, jos osasi tehtävänsä.

Arkaainen kausi

Maissi kehittyi risteyttämällä teosintista.

Suurriista väheni ajan mukana metsästyksen ja ilmaston muutosten takia. Saatiin riistaksi vain vähän antilooppeja. Nyt metsästettiin kaniineja, kauriita ja rottia. Alkoi arkaainen kausi, jolloin pienriistan, kasvien keräilyn ja myöhemmin viljelyn merkitys kasvoi. Meksikon keskiylängön kulttuuri muistutti myöhempien aikojen aavikkokulttuureja.

Noin 8000 - 6000 eaa alettiin viljellä kurpitsoja, chiliä, avokadoja ja papuja riistan, kalojen ja kerättyjen kasvien lisukkeeksi. Tehuacánin laakso Meksikon keskiylängöllä on eräs alue, jossa tehdyillä kaivauksilla on koetteu piirtää kuvaa varhaisesta kehityksestä.

Maissia tai sen edeltäjää teosinttia saatettiin kasvattaa Balsas-joen keskijuoksulla ja Karibian rannikolla varhain, jo 7300 eaa. Tämä on päätelty mm puiden määrän vähenemisestä ja maissin siitepölystä.

Noin 5000 eaa. vain noin 1/10 ravinnosta tuli puutarhoista. Ihmiset kiersivät tällä kaudella monesti vuodenajan mukaan vaihtaen ravinnon saatavuuden mukaan leiripaikkaa. Samoihin aikoihin Karibialla opittiin purjehtimaan.

Sisämaassa saattoi olla paikoin kiinteää asutusta jo 5500 - 3500 eaa, muttei tämä ole täysin varmaa.

Noin 6000 - 5000 eaa viljeltiin jo monirivistä maissia, jonka joka oli kahden alamaan maissin ja ylämaan teosintin risteytys.

Maissin jälkeen alettiin viljellä myös auringonkukkaa ja puuvillaa. Jo tuolta ajalta on löydetty ihmisuhreihin viittaavia hautauksia.

Maissin tähkä suureni ajan mukana. Tämä perustui risteyttämiseen. Niinpä maissi saattoi elättää yhä isompaa väestöä. 4000 eaa alkoi näkyä viljelyn aiheuttamia muutoksia maissin tähkissä Tehuacanin laaksossa. Saviastioita ei tunnettu, niiden sijasta käytettiin muun muassa koreja.

Jo noin 3500 eaa raivattiin metsää maya-alueella, ehkä viljelyä varten.

Noin 3400 eaa tehtiin astioita kivestä hiomalla. Noin 3000 - 2500 eaa alkoi puolikiinteä asutus. Kylissä asuttiin osa vuotta kuoppataloissa. Näihin aikoihin maissin merkitys ravinnossa kasvoi. Moderni maissi oli syntynyt.

Muotoutumisvaihe

Aiheesta laajemmin: Mesoamerikan muotoutumisvaihe

Noin 2500 eaa alkoi muotoutumisvaihe, jolloin alettiin tehdä saviastioita. Kiinteä asutus levisi noihin aikoihin laajalle. Nykyisen tyyppisen maissin viljely yleistyi monin paikoin. Kankaankudonta yleistyi. Kauden lopussa maissi oli peruselintarvike laajalla alueella.

Mesoamerikan tulevat kulttuuripiirteet alkoivat näkyä Guatemalassa Tyynen meren rabnnikolla noin 1800 eaa alkaen. Sine syntyi nopeasti kasvvaia kyläverkostoja. Näissä isot keskuskylät hallitsivat pieniä ja maksattivat niillä veroja. Kulttuuria sanotaan Mokayan kulttuuriksi. Mokaya tarkoittaa "maissi-ihmistä".

Vasta Tabascon osavaltion olmeekkeja pidetään perinteisesti Mesoamerikan kaupunkisivilisaation tekijöinä.

Ensimmäinen olmeekkien suuri keskus oli muutaman tuhannen asukkaan San Lorenzo, joka rakennettiin noin 1200 eaa.

Mayat rakensivat ensimmäiset keskuksena noin 1200 - 750 eaa. Saman suuntaiste kehitystä tapahtui [[1]] alueella.

n. 650 eaa- 150 jaa muotoutumisvaiheen lopuilla syntyivät ensimmäiset Mesoamerikan suuret keskukset. Näitä olivat mayojen varhaiset kaupungit, muun muassa El Mirador. Meksikon keskiylängöillä kukoistivat Tlatilco ja Cuicuilco. Cuicuilcossa oli pyöreä pyramidi. Kaupunki tuhoutui tulivuorenpurkauksessa. Myöhempää suurkaupunkia Teotihuacania alettiin rakentaa. Mayakirjoitus ilmestyi noin 400 - 300 eaa.

Klassinen kausi

Klassiesta kautta luonnehtuvat mayojen ja TTeotihuacanin kulttuurit. Rakentaminen oli ennen näkemätöntä. Eliitti rakennutti ylellisä palatseja ja suuria temppeleitä. Valtiot kilpailivat ja sotivat keskenään. Suurvaltoja syntyi ja luhistui.

Klassiseksi kutsuttu mayakausi alkoi 150 jaa. Mayakirjoitus muotoutui lopulliseen asuunsa noin 300 jaa. Tällöin Mesoamerikka oli ohittanut kehityksessään Etelä-Amerikan, jossa merkintätapana käytettiin solmukirjoitusta. Aikaa myöten mayat kehittivät metalemtiikan melko pitkälle, muun muassa keksivät nollan. Mayojen lulujärjestelmän pohja oli 20, joka on varpaiden ja sormien yhteen laskettu summa.

Viidakon peittämä raunioitunut mayatemppeli Tikalissa.

Kaupunkivaltiot sotivat mayojen Peténin viidakkoalueella keskenään.

Pohjoisempana ei-mayaintiaanien asuttamaan Meksikon laakson oli syntynyt suuri keskus Teotihuacán, jonka valta ulottui suureen osaan Etelä-Meksikoa. Teotihuacánin kaupungissa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Siellä oli kaksi suurta pyramidia. Geenitutkimusten mukaan kaupungissa asui monia eri kansoja.

Maya-alueella näkyy klassisen kauden lopussa merkkejä palatsien kasvusta: maallinen mahti kasvoi papiston kustannuksella. Klassisen kauden lopulla tapahtui romahdus noin 750 - 1050 jaa. Kuninkaat ja varakuninkaat menettivät valtansa tai kuolivat sodisssa. Romahdus tapahtui eri paikoissa eri aikaan. Kuivuus ja kiihtyneet sodat hävittivät mayakulttuurin. Sodat saattoivat johtua niin kutsuttujen Putunin mayojen valloitusretkistä.

Teotihuacanin tuhon syytä ei osata sanoa. Ehkä se oli kuivuus, ehkä pohjoisesta tulleet vihamieliset heimot. On jopa esitetty, että kaupunki olisi hylätty uskonnon takia, kun määrätty aika tuli täyteen.

Klassisella kaudella vaikutti muitakin kulttuureja, muun muassa misteekit ja sapoteekit, jotka kamppailivat keskenäänkin.

Jälkiklassinen kausi

Metallinkäsittely yleistyi jälkiklassisen kauden alussa. Intiaanit sulattivat lähinnä kuparia, mutta joskus myös hopeaa ja kultaa.

Jälkiklassisella kaudella nousivat ensin ehkä pohjoisesta saapuneet tolteekit. Heidän pääkaupunkinsa Tula oli

Asteekkien kullattuja korvakoruja, jotka kiinnostivat espanjalaisvalloittajia.

melko lähellä Meksikon laaksoa. Tolteekkien vaikutus ulottui selvästi maya-alueelle, jonne syntyi tolteekkivaikutteinen mayakulttuuri. Sen tunnettuja keskuksia olivat Mayapan ja Chichen Itza. Mayapan nousi kauden lopulla johtoasemaan. Sitten jälkiklassisenkin mayakulttuurin useimmat kaupungit autioituivat.

Asteekit tulivat ehkä pohjoisesta noin 1200 eaa. Meksikon laaksoon. Oman kertomansa mukaan he saivat asua saarella "kaislojen seassa, ruokojen seassa".

Asteekkien keskus Tenochtitlan rakennettiin noin 1300 eaa. Texcooco-järven saarelle kohtaan, jossa on nykyään Mexico City. Siihen aikaan eri heimojen kaupunkivaltiot kilpailivat vallasta Meksikon laaksossa. Asteekit onnistuivat vaihtamalla liittolaisia nousemaan johtoasemaan. He kukistivat yhdessä tepaneekkien kanssa acolhuat. Sitten he kääntyivät Texcocon kanssa acolhuoita vastaan.

Asteekkien valtakunta nousi 1400-luvulla huippuunsa. Tenochtitlanin johtama kolmiliitto kukisti valtaansa suuren alueen Etelä-Meksikosta. Niin sanotuissa "kukkien sodissa" hankittiin ihmisuhreja. Tehochtitlanin väkiluku nousi 250 000 :een. Eräs espanjalaisvalloittaja kuvasi asteekkien kulttuuria "sekoitukseksi hienostuneisuutta ja barbariaa".

Espanjalaisten tulo

Espanjalaiset valtasivat vuonna 1521 asteekkien valtion. Siinä heitä auttoivat intiaaniliittolaiset, mukanaan tuomansa taudit, hevoset, rauta-aseet ja tuliaseet. Intiaanien aseet olivat lähinnä kivikärkisiä ja puisia. Lisäksi espanjalaiset käyttivät sitä hyväkseen, etteivät kaikki intiaanit suinkaan pitäneet asteekkien valtakunnasta. Espanjalaiset ryöstivät asteekkien kullan.

Monia Mesoamerikan intiaaneja kuoli tautien, väkivallan ja pakkotyön seurauksena. Mesoamerikan alueesta tuli Espanjan siirtomaa.

Texcoco-järvi kuivatettiin. Aikaa myöten siihen nousi Meksikon pääkaupunki.

Aikajana

• Paleointiaanit vuoteen 8000 eaa asti
  • Amerikan asuttaneet metsästäjät ja keräilijät levittäytyvät viimeistään noin 10000 eaa, ehkä jo paljon aiemmin
  • Alueella asusti mammutinmetsästäjiä. Mammutit katosivat täältä 7500 eaa. mennessä.
  • Ilmaston muututtua ja ihmisten harvennettua riistaa täytyi löytää muita ravinnonlähteitä.
• Arkaainen kausi n. 8000-2500 eaa
  • Metsästys ja kalastus olivat edelleen tärkeä osa elinkeinoa
  • Kylien synty, kuodontataito, puutarhaviljelyä ja varhainen keramiikka
  • Viljeltiin papuja, kurpitsaa, chilejä ja avokadoa
  • Karibean merellä oli aloitettu purjehdus
  • Maissinviljely alkoi n. 5000 eaa ja siitä kehitettiin ajan myötä isompitähkäisempi versio
  • Noin 3000 eaa isotähkäinen maissi
• Muotoutumis- eli esiklassinen kausi n. 2500-200 eaa.
  • Aluksi asuttiin pienissä kylissä, harjoitettiin uskontoa kotona ja valmistettiin pieniä hedelmällisyyskuvia
  • Ihmiset asettuivat pysyvästi paikalleen n. 2000-1500 eaa, mistä merkkinä kehittyvää keramiikkaa
  • Vähitellen alkoi muodostua valtioita ja suuria seremoniakeskuksia
  • Olmeekit ja Cuicuilco
  • Maya kulttuurin esiklassinen kausi
• Klassinen kausi n. 200 eaa - 750 jaa.
  • Teotichuanin ja Mayojen (klassinen) kukoistuskausi suuria kaupunkeja ja valtioita
  • Sapoteekit ja misteekit Etelä-Meksikon kansoja
• Jälkiklassinen kausi n. 750 - 1521/1697
  • Kasvavan kaaoksen ja sotien aikaa
  • Xochicalco, Tolteekit, Kikimeekit, Tepaneekit ja Asteekit
  • Maya kulttuurin jälkiklassinen kausi ja Mayapan eli mayojen suuri valtakunta
  • Kausi päättyi eurooppalaisten saapumiseen tai Taysalin valloitukseen (1697)

Sanastoa:

eaa. = ennen ajanlaskun alkua

elinkeino = mitä ihmiset tekevät elääkseen eli saadakseen riittävästi ruokaa ja muita hyödyllistä, jotta voisivat elää terveinä

esiklassinen kausi = klassista- eli huippukautta edeltävä ja valmistava kausi

hedelmällisyyskuva = pieni uskonnollinen naisenkuva, joka liitettiin äitijumalaan ja jolla uskottiin olevan vaikutusta pelloilta korjattavien kasvien määrään (eli satoisuuteen)

hieroglyfit = kuvakirjoitusta

ilmasto = tietyllä alueella, tiettynä aikakautena vallitseva pysyvä sääolosuhde esimerkiksi sataako jollain alueella usein (sateinen ilmasto), onko lämpötila melko kylmää (kylmä ilmasto), sataako alueella hyvin harvoin (aavikko tai kuiva ilmasto) jne.

ilmastonmuutos = kun alueen keskimääräinen vuosittainen lämpötila tai sateisuus muuttuu selkeästi ja pysyvästi (ainakin vuosikymmenten ajaksi) joko suuremmaksi tai pienemmäksi

jaa. = jälkeen ajanlaskun alun

jalostus = kasvien tai eläinten yksilöistä valitaan tarkoitukseen parhaiten sopivin, jota käytetään lisäämiseen eli uusien kasvien kasvattamiseen tai uusien eläinten emona tai isänä. Esimerkiksi kylvetään suuritähkäisimpien maissien siemeniä ja toivotaan, että niistä kasvavat maissit ovat myös suuritähkäisiä, kuten ne yleensä ovat.

jälkiklassinen kausi = klassista- eli huippukautta seurannut hiipuvan kulttuurin kausi

Karibia = saaristo Väli-Amerikan itäpuolella esim. Kuuba, Haiti, Jamaica etc.

keramiikka = polttouunin kuumuudessa kovetetut saviesineet ja -astiat

kiinteä asutus = tarkoittaa sitä, että ihmiset asuvat samalla paikalla vuosien ajan, eivätkä muuta esimerkiksi vuodenaikojen mukaan paikasta toiseen.

mammutti = paksukarvainen, viileisiin olosuhteisiin sopeutunut norsun sukulainen

Mesoamerikka = Väli-Amerikka eli Pohjois- ja Etelä-Amerikan yhdistävä kapea kangas. Alueen katsotaan kuuluvan Pohjois-Amerikkaan.

paleo-intiaanit = paleoliittisella eli vanhalla kivikaudella eläneet intiaanit. Paleoliittinen kulttuuri perustui metsästykseen ja keräilyyn. Myöhäispaleolittisen kauden metsästystekniikat olivat monimutkaisia ja asunnot olivat kotamaisia. Elämä oli liikkuvaa.

seremoniakeskus = taajama eli kaupunki tai kylä, johon ihmiset kokoontuivat palvomaan ja kunnioittamaan jumalia ja viettämään uskonnollisia juhlia

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.