Kitarakirja/Skaalat ja intervallit/Molliasteikot

Luonnollinen molli

Luonnollinen Molli koostuu sävelaskelista (Kuvassa F-molli)

-----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO)

e|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|   <-jokin kieli
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Esimerkki A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9----------12-

-|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|---|---|
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|-G-|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Luonnollinen molliasteikko on sama kuin duuriasteikko kuudennesta nuotista alkaen.

Eri molliasteikkoja

A-molli (A B C D E F G A)
B-molli (B C♯ D E F♯ G A B)
C♯-molli (C♯ D♯ E F♯ G♯ A B C♯)
D-molli (D E F G A B♭ C D)
E-molli (E F♯ G A B C D E)
F♯-molli (F♯ G♯ A B C♯ D E F♯)
G-molli (G A B♭ C D E♭ F G)

Luonnollinen molliasteikko otelaudalla

Kaavioissa on esitetty luonnollinen molliasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on.

Huomaa, että skaalat ovat samat kuin duuriskaalat. Ainoastaan intervallien numerot ovat eri.

Luonnollinen molliasteikko kuudennelta kieleltä

Luonnollinen molliasteikko neljänneltä kieleltä

Luonnollinen molliasteikko viidenneltä kieleltä

Luonnollinen molliasteikko kuudennelta kieleltä

Luonnollinen molliasteikko kielipareilla

Luonnollinen molliasteikko kieliparilla. Mustat ympyrät ovat pentatonisen asteikon nuotteja, siniset täydentävät sen luonnolliseksi molliasteikoksi.

Luonnollisen molliasteikon soinnut

Duuriasteikon kolmisoinnut saadaan, kun asteikon jokaisen nuotin päälle pinotaan asteikon nuoteista pieniä tai suuria terssejä. Pieni terssi on kolme ja suuri neljä puolisävelaskelta. Duurisoinnut muodostuvat kantasävelestä, suuresta ja pienestä terssistä. Mollisoinnut kantasävelestä, pienestä ja suuresta terssistä. Vähennetty sointu muodostuu kantasävelestä ja kahdesta pienestä terssistä.

Luonnollisen molliasteikon soinnut ovat samat, kuin duuriasteikon soinnut, mutta eri järjestykessä: molli, dimi eli vähennetty, duuri, molli, molli, duuri ja duuri

Esimerkiksi a-mollin soinnut (Am, B° (H°), C, Dm, Em, F, G) voi soittaa seuraavilla otteilla:

Am

B° (H°)

C

Dm

Em

F

G

Muiden luonnollisten molliasteikkojen soinnut voi katsoa taulukkokirjasta.

Seiskasoinnut

Seiskasoinnut saadaan, kun kolmisoinnun päälle lisätään vielä yksi asteikon mukainen terssi. Maj7-sointuun on lisätty suuri terssi ja 7-sointuun pieni.

Am7

B°7 (H°7)
eli
Bm7♭5 (Hm7♭5)

Cmaj7

Dm7

Em7

Fmaj7

G7

Harmoninen molli

Harmoninen molli eroaa luonnollisesta siten, että siinä on suuri septimi (7) pienen tilalla. Esimerkiksi a-mollissa gis.

Duuriasteikosta harmoninen molli eroaa siten, että terssi (3) ja seksti (6) ovat pieniä.

-KOKO--PUOLI--KOKO----KOKO-PUOLI----1,5----PUOLI)

-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|   
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
o|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|---|-o-|-o-|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Esimerkki harmonisen A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9--------------12--

-|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-D-|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-A-|---|-B-|-C-|---|---|---|---|---|

Harmonista molliasteikkoa voi käyttää mollisointujen päällä. Sitä voi käyttää myös dominanttiseptimisoinnun eli viidennen asteen septimisoinnun (V7) päällä, siten että asteikko määräytyy kantasävelen mukaan. Esimerkiksi koska a-mollin dominanttisointu on E7, käytetään siinä harmonista a-mollia.

Harmoninen molliasteikko otelaudalla

Kaavioissa on esitetty harmoninen molliasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on.

Ero luonnolliseen molliasteikoon on merkitty haalealla symbolilla.

Harmoninen molliasteikko kuudennelta kieleltä. Korotetut nuotit luonnolliseen molliasteikkoon verrattuna on merkitty vihreällä.

Harmoninen molliasteikko neljänneltä kieleltä

Harmoninen molliasteikko viidenneltä kieleltä

Harmoninen molliasteikko kuudennelta kieleltä

Harmoninen molliasteikko kielipareilla

Harmoninen molliasteikko kieliparilla. Erot luonnolliseen molliasteikkoon (musta ja sininen) on merkitty vihreällä.

Harmonisen mollin soinnut

tulee juttua sekä soinnut + otelauta skaalalla myöhemmin

harmoninen a-molli (a b c d e f g♯ a)

Esimerkiksi a-mollin soinnut (Am, B° (H°), C+, Dm, E, F, G♯°7) voi soittaa seuraavilla otteilla:

Am

B° (H°)

C+

Dm

E

F

G♯

Muiden luonnollisten molliasteikkojen soinnut voi katsoa taulukkokirjasta.

Seiskasoinnut

Seiskasoinnut saadaan, kun kolmisoinnun päälle lisätään vielä yksi asteikon mukainen terssi. Maj7-sointuun on lisätty suuri terssi ja 7-sointuun pieni.