Kitarakirja/Skaalat ja intervallit/Molliasteikot

Luonnollinen molliMuokkaa

Luonnollinen Molli koostuu sävelaskelista (Kuvassa F-molli)

-----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO)

e|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|   <-jokin kieli
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Esimerkki A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9----------12-

-|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|---|---|
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|-G-|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Luonnollinen molliasteikko on sama kuin duuriasteikko kuudennesta nuotista alkaen.

Eri molliasteikkojaMuokkaa

  • A-molli (A B C D E F G A)
  • B-molli (B C# D E F# G A B)
  • C#-molli (C# D# E F# G# A B C#)
  • D-molli (D E F G A Bb C D)
  • E-molli (E F# G A B C D E)
  • F#-molli (F# G# A B C# D E F#)
  • G-molli (G A Bb C D Eb F G)

Luonnollinen molliasteikko otelaudallaMuokkaa

Kaavioissa on esitetty luonnollinen molliasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on.

 
Luonnollinen molliasteikko kuudennelta kieleltä
 
Luonnollinen molliasteikko neljänneltä kieleltä
 
Luonnollinen molliasteikko viidenneltä kieleltä
 
Luonnollinen molliasteikko viidenneltä kieleltä
 
Luonnollinen molliasteikko kuudennelta kieleltä

Luonnollisen molliasteikon soinnutMuokkaa

Duuriasteikon kolmisoinnut saadaan, kun asteikon jokaisen nuotin päälle pinotaan asteikon nuoteista pieniä tai suuria terssejä. Pieni terssi on kolme ja suuri neljä puolisävelaskelta. Duurisoinnut muodostuvat kantasävelestä, suuresta ja pienestä terssistä. Mollisoinnut kantasävelestä, pienestä ja suuresta terssistä. Vähennetty sointu muodostuu kantasävelestä ja kahdesta pienestä terssistä.

Luonnollisen molliasteikon soinnut ovat samat, kuin duuriasteikon soinnut, mutta eri järjestykessä: molli, dimi eli vähennetty, duuri, molli, molli, duuri ja duuri

Esimerkiksi a-mollin soinnut (Am, B° (H°), C, Dm, Em, F, G) voi soittaa seuraavilla otteilla:

Am
B° (H°)
C
Dm
Em
F
G

Muiden luonnollisten molliasteikkojen soinnut voi katsoa taulukkokirjasta.

SeiskasoinnutMuokkaa

Seiskasoinnut saadaan, kun kolmisoinnun päälle lisätään vielä yksi asteikon mukainen terssi. Maj7-sointuun on lisätty suuri terssi ja 7-sointuun pieni.

Am7
B°7 (H°7)
eli
Bm7♭5 (Hm7♭5)
Cmaj7
Dm7
Em7
Fmaj7
G7

Harmoninen molliMuokkaa

Harmoninen molli eroaa luonnollisesta siten, että siinä on suuri septimi (7) pienen tilalla. Esimerkiksi a-mollissa gis.

Duuriasteikosta harmoninen molli eroaa siten, että terssi (3) ja seksti (6) ovat pieniä.

-KOKO--PUOLI--KOKO----KOKO-PUOLI----1,5----PUOLI)

-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|   
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
o|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|---|-o-|-o-|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Esimerkki harmonisen A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9--------------12--

-|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-D-|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-A-|---|-B-|-C-|---|---|---|---|---|

Harmonista molliasteikkoa voi käyttää mollisointujen päällä. Sitä voi käyttää myös dominanttiseptimisoinnun eli viidennen asteen septimisoinnun (V7) päällä, siten että asteikko määräytyy kantasävelen mukaan. Esimerkiksi koska a-mollin dominanttisointu on E7, käytetään siinä harmonista a-mollia.

Harmoninen molliasteikko otelaudallaMuokkaa

Kaavioissa on esitetty harmoninen molliasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on.

Ero luonnolliseen molliasteikoon on merkitty haalealla symbolilla.

 
Harmoninen molliasteikko kuudennelta kieleltä
 
Harmoninen molliasteikko neljänneltä kieleltä
 
Harmoninen molliasteikko viidenneltä kieleltä
 
Harmoninen molliasteikko viidenneltä kieleltä
 
Harmoninen molliasteikko kuudennelta kieleltä

Harmonisen mollin soinnutMuokkaa

tulee juttua sekä soinnut + otelauta skaalalla myöhemmin

harmoninen a-molli (a b c d e f g♯ a)

Esimerkiksi a-mollin soinnut (Am, B° (H°), C+, Dm, E, F, G♯°7) voi soittaa seuraavilla otteilla:

Am
B° (H°)
C+
Dm
E
F
G

Muiden luonnollisten molliasteikkojen soinnut voi katsoa taulukkokirjasta.

SeiskasoinnutMuokkaa

Seiskasoinnut saadaan, kun kolmisoinnun päälle lisätään vielä yksi asteikon mukainen terssi. Maj7-sointuun on lisätty suuri terssi ja 7-sointuun pieni.

Ammaj7
B°7 (H°7)
eli
Bm7♭5 (Hm7♭5)
Cmaj7♯5
Dm7
E7
Fmaj7
G♯°7

JazzmolliMuokkaa

Jazzmolliasteikko on muuten samanlainen kuin duuriasteikko, mutta terssi on pieni.

Jazzmolliasteikko otelaudallaMuokkaa

Kaavioissa on esitetty jazzmolliasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on.

Luonnollisen molliasteikon intervallit on merkitty haalealla.

 
Jazz-molliasteikko kuudennelta kieleltä
 
Jazz-molliasteikko neljänneltä kieleltä
 
Jazz-molliasteikko viidenneltä kieleltä
 
Jazz-molliasteikko viidenneltä kieleltä
 
Jazz-molliasteikko kuudennelta kieleltä

Melodinen molliMuokkaa

 
Melodinen a-molli

Melodinen molliasteikko poikkeaa aiemmin esitetyistä siinä, että se on erilainen ylös ja alaspäin soitettaessa.

Ylöspäin soitettaessa melodinen molli soitetaan kuten jazzmolli, alaspäin kuten luonnollinen molli. Katso näiden kaaviot.