Avaa päävalikko

Wikikirjasto β

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1914 – 1918 Suomi itsenäistyy
1917 - 1918 Suomen sisällissota
1918 - 1930 Suomi sisällissodan jälkeen - äärioikeiston nousu
1920 – 1940 Elämää Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla

Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.[1]

Sisällysluettelo

KappaleetMuokkaa

Suomi itsenäistyyMuokkaa

 
Venäjän kansankomissaarien neuvoston päätös tunnustaa Suomen itsenäisyys
Pääartikkeli: Suomi itsenäistyy

Suomen eduskunta julistautui korkeimmaksi valtiomahdiksi 18.7.1917 hyväksytyllä valtalailla. Se ei koskaan tullut voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän hallitus hajotti eduskunnan. Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus luki laatimansa itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917 eduskunnalle, joka hyväksyi sen kaksi päivää myöhemmin porvaripuolueiden äänin 100-88. Julistuksen hyväksymispäivä (6.12.1917) vakiintui myöhemmin Suomen itsenäisyyspäiväksi. Venäjän kansankomissaarien neuvosto antoi 31.12.1917 esityksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta.

Suomen sisällissotaMuokkaa

 
Kotkalaisia punakaartilaisia kuvattuna valokuvausstudiossa sisällissodan alussa.
Pääartikkeli: Suomen sisällissota

Poliittinen vasemmisto perusti punakaartien nimellä tunnetun aseistetun järjestyskaartin. Oikeisto puolestaan perusti suojeluskunnan nimellä tunnetun kaartin, johon liittyi talonpoikia, ylioppilaita ja keskiluokkaan kuuluvia suomalaisia. Oikeisto oli voittanut eduskuntavaalit ja muodostanut Suomea johtavan hallituksen. Punakaartit aloittivat kapinan hallitusta vastaan 26.1.1918.

Suomi sisällissodan jälkeen - äärioikeiston nousuMuokkaa

Lapuan liike ei kaihtanut voimakeinoja, mikä johti myös lakien rikkomiseen. Tunnetuin toimintamuoto oli kommunistien ja muiden vasemmistolaisten "muilutukset" (kyyditykset), jotka olivat enemmän tai vähemmän väkivaltaisia.

Elämää Suomessa 1920- ja 1930-luvuillaMuokkaa

1920-luvun aikana Suomen väkiluku kasvoi 3,4 miljoonaan. Kaupungistuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen vähensivät syntyvyyttä, ja kuolleisuus laski lääketieteen kehittyessä ja ravinnon saatavuuden parantuessa. Suomessa eurooppalainen muoti vaikutti kulttuurielämän kehitykseen. 1920-luvulla ilmestyivät ensimmäiset äänielokuvat ja Yleisradio aloitti suomen- ja ruotsinkieliset radiolähetykset. Suomessa astui pian itsenäistymisen jälkeen voimaan kieltolaki, jonka nojalla kaikki alkoholijuomien maahantuonti ja myyminen kiellettiin.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa